Tekstit

he kulkivat vuoden

 olen tässä tänään. taas kerran katosin enkä muistanut kertoa kuinka voin. vuosi on pitkä aika. kuitenkin niin lyhyt. kuin olisi ollut eilinen kun arki muutti helsinkiin elokuussa 2020. meidän koti on edelleen lähellä merta. hiukan toisessa sijainnissa. tänä aamuna kahvi on lämmintä, maailma ulkona tuulinen ja viileä. se tuntuu vain hyvältä ahdistavan kuumuuden jälkeen. kesä on ollut ihana. mutta paikoitellen liian lämmin. onneksi mökillä järvi kutsui syliinsä. tänä kesänä emme matkustaneet pariisiin. se olisi ollut kummallista. toivottavasti sen aika on vaikkapa vuoden kuluttua. kaikki on kuten on ollutkin. ja mikään ei ole niinkuin ennen. xx Mikko

katsele

Kuva
päiväunia mökillä. seinien takaa kuulin iltapäivän tuulen yltyvän. vanhempien akvaarion uusin asukki. kyllä, lapsuuteni kodista löytyy vieläkin akvaario. se hankittiin kun olin ehkäpä 7-vuotias. se tuntuu osalta kotia, loistaen vedenalaista maailmaansa olohuoneen nurkassa. uusi kala on kaunis. mun uudet nopeet kengät. juoksen auringonlaskuun kunhan lomasyömisiltäni ehdin ja jaksan. on my way to planet chromatica. lady gaga on luonut huikean maailman. me päästään kokemaan se maailma livenä pariisissa kesällä 2021. siihen asti vinyyli saa soida. xx Mikko

aurinkoisina päivinä

aurinkopäivät lomapäivät. tänään minun ei tarvinnut herätä herätyskelloon. eikä aika moneen seuraavaan päiväänkään tarvitse. kiitos juhannus olit ihana. sen sain viettää hyvän ruoan ja juoman kanssa maailman mukavimmassa seurassa, lämpöisessä kesäyössä. minusta on hieno kuva, kun olen nukahtanut terassin muhkeaan nojatuoliin. yöllä. aamukolmelta. allekirjoittaneen huomio etten sammunut. päätin vain hiukan lepuuttaa silmiäni. viimeisinä valveillaolon hetkillä valo painui minimiin. ja aamukolmeksi se ehti jo heittää kuperkeikkaa ja taivas kirkastui taas. olo oli epätodellinen. mutta siitä olikin hyvä aloittaa kesänvietto. mun suunnitelmissa on mökkisaunaa sata tuntia. sup-lautailun harjoittelemista. koirakaverin silittelyä. läheisten ja rakkaan seuraa. ystävien kasvoja. herkkuruokia. yön hiljaisuutta. katso mitä maisemaa. voitko hieman hidastaa? tällaista ei näe kun ollaan kotona kahdestaan. xx Mikko

unessa rakensin kaupungin

"Pääsin tänään töistä hiukan aiemmin kuin oli tarkoitus, joten päätin palkita itseni päiväunilla. Painoin pään tyynyyn, eikä siinä kulunut varmaan kuin noin kymmenen minuuttia, kun olin jo unien maailmassa. Juuri ennen herätyskellon soittoa näin pätkän unta, jossa päädyin kommellusten kautta väärään bussiin, eikä minua millään meinattu päästää siitä ulos. Kuski ohitti pyynnöistäni huolimatta monta pysäkkiä. Pyynnöiltäni ehdin tuijotella kuitenkin kaupungin vaihtuvia maisemia, ja herättyäni tajusin, ettei vierailu ollut ensimmäinen. Alitajunnassani olen rakentanut nähtävästi eri kaupunkien palasista itselleni kokonaisuuden, jonne palaan tasaisin väliajoin seikkailemaan. Ensimmäinen seikkailuni jo kauan aikaa sitten tapahtui olevinaan Pariisissa, seuraavan kerran olin Helsingissä, ja nyt bussimatka tapahtui Savonlinnassa. Luomassani unien kaupungissa ei ole minkään noiden kaupunkien tarkkoja piirteitä, vaan katujen osia, joitain taloja sekä ohitusteitä. On hauska ajatus, kuinka y

tuhat harmaata päivää

taivas on ollut tumma jo niin kauan. tuntuu iäisyydeltä. tuuli on viiltänyt poskiani kovaa ja sade maalaa parvekkeen lasit täyteen vesipisaroita. vuodenajat ovat sekoittuneet enkä aina muista missä kuukaudessa elämme. mutta elämme tässä helmikuussa. viikko sitten perjantaina, ystävänpäivänä, aamun taivas oli sävyltään yhtä kaunis kuin vesalan uuden levyn kansi. aurinkokin paistoi. etsimässä rauhaa. siinä on suuri totuus. levy on ollut pitkien työmatkojeni pelastus. olen saattanut paeta toiseen maailmaan. levyllä oli jo monta tuttua kappaletta, joko jo julkaistuja tai keikoilla kuultuja. kokonaisuus kuitenkin pelaa niin kauniisti yhteen, että kaikki kuulostaa juuri oikealta. olin kerran täällä puhuttelee eniten. en ymmärrä lyriikoita, ne ovat vaikeat. mutta ne hetket. // jossakin on saari meille, tuntemattoman meren sylissä // saari on nykyään koti. täällä olemme tuntemattoman meren sylissä. meidän uusi koti on kaunis ja lämmin. on hyvä olla. ja samalla väsyn usein. kuten

valoja

pimeä on saapunut. se tervehtii aamuisin ja siivittää matkaani. se sulkee syleilyynsä kun päivän työt ovat ohi. jo niin varhain. välillä tuntuu kuin päivä ei saisi ollenkaan. tien varrelle kuitenkin syttyvät taas joulunajan valot. valonpilkahduksia on ollut muutenkin. viikonloppuna sain näyttää hänelle seudun josta tulen. koirakaverin leikit saivat hymyilemään. ja oli hyvä olla. joululaulut ovat taas soineet. nyt ne saavat jo soida. aino vennan joulu pitää ykköspaikkaa. avaruus ei vanhene koskaan. huomasin tänään saaneeni blogirakkautta ihanalta ihmiseltä. ystävältä. sanat olivat kauniit ja tunne on molemminpuolinen. on arvokasta löytää näin hyviä ihmisiä elämäänsä 🖤 kiitos  Ida  ! xo Mikko

1019

faves // kiireetön lauantai-aamu, kahvia (paljon) ja tvstä suomen kaunein koti (rakastan kaikkia tommosia ohjelmia joihin vaan uppoutua hetkeksi). // levylautasella kim petras - turn off the light. musta on upeeta, että kaikkien artistien joululevyjen keskellä joku hellii korviamme halloween-teemaisella julkaisulla. she came to slay. bloody valentine sekä demons ovat levyn ehdotonta parhaimmistoa, vaikkakin ovat instrumentaalipätkät. // kun ruoka tekee onnelliseksi, niin se vaan tekee todella onnelliseksi. duunissa oli menneellä viikolla niin mautonta hernekeittoa, että jäi vaan kamalan paha mieli. samana iltana ihana loihti niin maukkaan annoksen lautasillemme, että teki vähän mieli itkeä. // yo ariana, come let me give you a high five. tänään pääsen vihdoin todistamaan livenä tuon nuoren, taidokkaan naisen äänialaa. uskallan olettaa, että tulee hieno keikka. // lokakuu tarkoittaa että ihan juuri on soveliasta pistää joululaulut soimaan. mutta pysytään nyt ensin ku