tuhat harmaata päivää
taivas on ollut tumma jo niin kauan. tuntuu iäisyydeltä. tuuli on viiltänyt poskiani kovaa ja sade maalaa parvekkeen lasit täyteen vesipisaroita. vuodenajat ovat sekoittuneet enkä aina muista missä kuukaudessa elämme. mutta elämme tässä helmikuussa. viikko sitten perjantaina, ystävänpäivänä, aamun taivas oli sävyltään yhtä kaunis kuin vesalan uuden levyn kansi. aurinkokin paistoi. etsimässä rauhaa. siinä on suuri totuus. levy on ollut pitkien työmatkojeni pelastus. olen saattanut paeta toiseen maailmaan. levyllä oli jo monta tuttua kappaletta, joko jo julkaistuja tai keikoilla kuultuja. kokonaisuus kuitenkin pelaa niin kauniisti yhteen, että kaikki kuulostaa juuri oikealta. olin kerran täällä puhuttelee eniten. en ymmärrä lyriikoita, ne ovat vaikeat. mutta ne hetket. // jossakin on saari meille, tuntemattoman meren sylissä // saari on nykyään koti. täällä olemme tuntemattoman meren sylissä. meidän uusi koti on kaunis ja lämmin. on hyvä olla. ja samalla väsyn usein. kuten