silent shout

minä saan juoda paljon kahvia ja tuijottaa suomen kaunein koti-ohjelmaa. on hauskaa saada kurkistaa muiden koteihin. vaikkakin kyllähän monet noista ovat omaan mieleen epäkäytännöllisen oloista kaunista pintaa. mulla on kaunis ja viihtyisä koti. ei sisustuslehden aukeamiin sopiva, mutta tämä tuntuu minulle hyvältä. jos joku lukija oli vanhan blogin seuraajia, hän tietänee että muutin vuosi sitten kesällä. reilu kuukausi sitten muutin taas. mun rakas muuttoporukka voi jo tituleerata itseään muuttopalveluksi :D nyt mulla on tässä kodissa sellainen olo, että toivottavasti en pitkään aikaan joudu muuttamaan. tää on ihana. on tilaa hengittää ja elää. ja voitte vaan arvata millainen joulukoristelukuume muhun iski kun ympärille tuli neliöitä lisää ja tänne oikeasti mahtuisi vaikka se joulukuusi. katsoin eilen illalla ensimmäistää kertaa koskaan tähtiin kirjoitettu virhe-leffan. ja minä itkin ja itkin ja itkin ja romahdin. elokuvan rosoinen kauneus, niin aidosti suoraan syliin hyökkäävä tu

pari viikkoa eteenpäin, ja mun ikämittari kääntyy rokki-iästä numeroon 28. kymmenen vuotta täysi-ikäistymisestä. ja kymmenen vuotta siitä, kun aika siisti artisti nousi soittolistoille. kesällä 2008 kulutin just dancen ihan puhki. saapui loppuvuosi ja poker face ilmestyi radioaalloille, sekä kyllä siivittämään erittäin monta reissua yöelämään. vaikkakin alkuun oltiin mun ystävän kanssa poker facesta sitä mieltä, että keskinkertaista pop-musiikkia, jota ihan kuka vaan voisi kirjoittaa, niin kyllähän se melko pian huomattiin että biisi tulisi jäämään soimaan pitkäksi aikaa. ansaitusti. the fame piti tottakai hakea levykaupasta. tai itseasiassa levyosastolta, kun sellainen vielä savonlinnan sokoksella oli (oi niitä aikoja, siellä kyllä luuhattiin hyvät tovit pläräten levyjä läpi). the fame kuulostaa kyllä edelleen niiltä ajoilta kun baarien ovet aukesivat, ylioppilaskirjoitukset stressasivat ja kuitenkin elo oli aika kivan huoletonta. oltiin hetkessä joka määrittäisi tulevan, mutta juur

nappasin world wide webin ihmeellisestä maailmasta tämmöisen ajankulutustekemisen. näitä on niin kiva täyttää, vähän kuin terapioisi itseään kun pohdiskelee. haastan jokaisen lukijan täyttämään tämän myös ja ilmiantamaan sitten itsensä minulle, jotta voin lukea! horoskooppi?  jousimies. eli olen marraskuun lapsi. hurraa! ihmekös että olen syntynyt vuoden synkimpänä kuukautena. paras juoma? kyllä se vesi on ihan paras janojuoma. ilman kahvia en myöskään tahtoisi elää. lempiväri?  musta tuntuu multa. muuten sitten ehkäpä vihreä tai joku kiva turkoosi. MAINOS Lue lisää lempiruoka?  kaikki mikä sisältää pastaa on lähtökohtaisesti taivas minulle. lempinimi?  no onhan noita ollut. isi sanoo edelleen mikkopojaksi aina kun soitan sille. suosikkivuodenaika?  syksy. mitä pimeämpää ja synkempää niin sen parempi. ja tää ei edes ollut vitsi, oikeasti nautin tästä! lempieläin? myy. eli mun siskon koira. kirjas

sanoja ja melodioita. musiikki soi paljon ja usein, se kuuluu joko sähköisenä tai neulan kautta. ennen cd-levyt kulkeutuivat kotiini vauhdilla, mutta nyt ne ovat tahtoneet alkaa jäädä taka-alalle. käytän niin paljon sekä spotifya että apple musicia, ja kun applen airpodit löysivät tiensä korviini, niin digitaalinen maailma kyllä valitettavasti syrjäytti levyjen kuuntelun. vinyylit sen sijaan voivat hyvin ja paksusti tässä taloudessa. tämä syksy varsinkin on ollut kohtalokas lompakolleni. anna puu ja iisa julkaisivat niin upeat levyt etten tohtinut olla hankkimatta niitä lp-muodossa. jenni vartiaisen monologi odottaa ilmestymistään vielä reilun viikon ja sitten saan kotiuttaa senkin. asokselta tuli paketti tänään ja sieltä löytyi valikoimista jotain niinkin huikeaa kuin spice girlsin SPICE mustana kiekkona. oli pakko saada. hiljattain hankituista löytyy myös jenni vartiaisen seili ja fever rayn plunge viimeinkin. ariana grande on soinut paljon viime aikoina. vesalan monta nimee. san

virratkoon. sellaiseksi toivon tämän alustan taas minulle muodostuvan. minä tiedän, ja läheiseni tietävät, että olen välillä huono purkamaan sitä mitä mielessäni liikkuu. tuntuu kuin tarvitsisin jonkun joka tuntee minut läpikotaisin, mutta että hän ei kuitenkaan osaisi heijastaa kuulemaansa millekään pohjalle. tarvitsen oman kontrollin. omat ehtoni. täällä se onnistuu. tahdon ottaa teidät mukaan matkalleni. tahdon raottaa verhoa. tahdon näyttää mikä on minulle tärkeää ja mistä pidän. tahdon jakaa hyvää mieltä. ja lupaan itkee kun sua itkettää (ruudolfin biisi on muuten todella kiva). xo Mikko

i've been busy working like crazy. kaipasin sinua. teitä. vuorovaikutusta. ohjauduin teille tuntemattomille kirjoittamisen tieltä vuosi sitten. ehkä hyvä niin. kadotin itsenikin enkä tunnistanut sitä ihmistä joka kuvissa hymyili. mutta nyt. tahdon taas kertoa elämän hetkistä. voin luvata epäsäännöllisen postaustahdin. en ehdi tekemään tätä työkseni vaikka se mukavaa varmasti olisikin. voin luvata teille itseni niissä rajoissa, jotka itse määrittelen. ollaan yhdessä. // slow motion thunderstorm having the story unfold xo Mikko